18.4.2017

Sä olit poissa sekunnin, se oli mulle ikuisuus

Käytiin Paavon kanssa näyttelyissä Kuopiossa
Saatiin EH/1 Elena Ruskovaaralta.
Arvostelu on jossain, mutta ensimmäinen puolikas on mainintaa, kuinka on 10,5v uros, jonka turkki ei enää kiillä (turkista on oikeasti pitkät sepustukset), sen jälkeen oli nättiä päätä, maskuliinista runkoa jne ja loppuun vielä maininta kankeista liikkeistä, mutta liikkuu mielellään.

Itse tulos ei mieltäni pahoittanut, mutta näyttelyjärjestelyt saivat tämän tytön kirjoittamaan elämänsä ensimmäisen palautteen asiasta. Muistan jo joskus Paven ollessa Junnupoika nousseen verenpaineeni samoisista näyttelyistä, samoista syistä ja tuolloin päätin, ettei sisänäyttelyitä enää ikinä. Nyt viimeistään päätös pitää, ainakaan näihin näyttelyihin ei minun tarvitse koiriani viedä, sen verran vituilleen mielestäni hommat olivat jälleen kerran.

No mutta, EH oli tuloksena myöskin ihan lohduttava, koska Tuomari oli tunnin myöhässä arvioiduista ajoista ja minulla oli kiire autokaupoille. No niistä autokaupoista ei tullut mitään, mutta nyt viikkoa myöhemmin olen uusi autonomistaja. Elämäni helpottuikin toivottavasti kertaheitolla.
Olen siis kahdessa työpaikassa, molemmat sijaitsevat Nuuksiossa. On aamupalavuoroa, ja poronhoito/villa emäntä duunia. Muuten hirmu kiva, mutta julkiset eivät oikein keskustele tuolla keskellä metsää keskenään ja aamiaisvuoronikin venähtävät bussiaikataulujen takia jonkin verran.
Samalla kun sain englanninreissuni jälkeen vakinaisen aamiaispalavuoroviran sain myös lapun/varoituksen koirieni jatkuvasta haukunnasta. Tästäpä päästäänkin otsikkoon.


Siispä ressi. Siis hetkinen. Minun koirani haukkuvat? Häiritsevästi? En ole tässä asunnossa asuessani kuullut koirieni haukkuvan, ei lähtiessäni, eikä tullessani töistä/ruokakaupasta/roskien viennistä/lähi hesestä saapuessani. Ei pihaustakaan ja nyt minulle läntätään suoraan varoitus koirieni jatkuvastahäiritsevästä haukunnasta.
Sen tiesin, että muuttaessani tänne, Paavo jäi kiinni Egon kiusaamisesta, minkä seurauksena pojille ei ole jätetty mitään, mistä voisi tapella. Ennen tätä, kämpästäni onkin saattanut kuulua murinaa ja ärinää, kun panieli on ajanut pyrrin sängyn alle ja sieltähän pyrri on sitten äännellyt spanielille. Mutta että nykyisin?
Aluksi ajattelin, että nyt ovat naapurini erehtyneet, koska yläkerrassani asustaa koira, joka meuhkaa (mm. parhaillaan) päivisin ihan kiitettävästi. Tämän meuhkaavan koiran omistaja, kuitenkin ilmoitti, että kyllä, asunnostani kuuluu selkeästi cockerspanielin haukuntaa ja se on pitkäkestoista.

Löysin netistä digitaldogsitter-sivuston, josta sain koeajaksi (muutamaksi päiväksi) koneelleni äänitysohjelman. Ja ei kun äänittämään. Toki tähän ohjelmaan kuului plussana myös oman äänen äänittäminen, jonka koirat kuulivat (oli se sitten käsky tai lepertely) kun ylittivät äänikynnyksen.

Haukahdus reippaan puolen tunnin päästä lähdöstäni... Toinen haukahdus taas puolen tunnin päästä... Ja näitä yksittäisiä haukahduksia kertyi kolmen ensimmäisen tunnin aikana jopa 7. Huom. yksittäisiä haukahduksia, ei jatkuvaa pitkäkestoista haukkumista. Yhtenä päivänä, kun muuten oli koko päivän ollut aivan hiljaista, sain kiinni tämän pitkäkestoisen ääntelyn, kun selkeästi pyrrini murisi ja haukahteli sängyn alla. Ilmeisesti tästä ongelmasta ei olla siis päästy, mutta tämäkin viiden minuutin pätkittäinen ääntely tapahtui useita tunteja lähtöni jälkeen päivällä ja varoituslapussa selkeästi ilmoitettiin, että haukunta alkaa samantien lähtöni jälkeen... Mielenkiintoista.

Siispä olen yrittänyt tässä ratkaista kolmea ongelmaa
1) Yksittäistä haukahtelua, jonka syytä en tiedä. Jotain lievää eroahdistusta?
Olen nyt siis kotona ollessa tehnyt tietoisesti lyhyitä poissa oloja, nukkunut päikkärit oven takana ja mitä näitä nyt. Aloittanut yksinolon harjoittelun aivan alusta.
Auto tulee tässä vaiheessa kuvaan, koska töihinhän saan otettua koirat mukaan, tai ainakin toiseen. Nyt kesällä pitää vissiin vähän pohdiskella mites tehdään, jos en nyt saa tätä häiritsevää yksittäistähaukahtelua kuriin... Mutta siis, minun ei ole tarvinnut vielä jättää koiria yksin useammaksi tunniksi, kun tässähän vasta harjoitellaan...

2) Egolle turvallinen olo yksinollessa. Olen pohtinut, joskos saisin jostain portin tuohon minun alkoviin, niin että pyrri saa nukkua rauhassa päivät alkovissa sängyn alla tai vieressä ja spanieli saa sitten muun kämpän käyttöönsä. Vielä ei ole porttia ja senkin toimivuus pitänee testata askel kerrallaan...

3) Lapussa mainittua heti lähtöni jälkeen alkavaa jatkuvaa häiritsevää haukuntaa (ja äänenlähteenä lienee kämpässäni asuva cockerspanieli). Tähän en ole vielä keksinyt ratkaisua.


Mutta että tällaista meille.
Auton myötä, lupaan aktivoitua koirieni kanssa. Tässä on lähetetty jo jos jonkinmoisiin seuroihin ja lajeihin sähköpostia, että mihis me päästäis mukaan.